Mikä on KEHUVA?

KEHUVA-lähestymistapa on tarkoitettu eri alojen ammattilaisille tilanteisiin, joissa käsitellään ruokaan, syömiseen ja kehoon liittyviä teemoja.  Lähestymistavassa työskennellään kolmen suhteen äärellä. Nämä ovat suhde itseen, suhde kehoon ja suhde ruokaan. Lähestymistapa pohjautuu mm. ruokasuhteen viitekehykseen ja myönteisen kehonkuvan teoriaan. Siinä kiinnitetään huomiota myös ammattilaisen omaan keho- ja ruokasuhteeseen. 

KEHUVA-hanke

KEHUVA-lähestymistapa on kehitetty STM:n terveyden edistämisen määrärahasta rahoitetussa kolmevuotisessa (2017-2019) KEHUVA-hankkeessa (Kehonkuva hyvinvoinnin perustana), joka päättyi 31.10.2019. KEHUVA-hanke toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Diakonissalaitoksen VAMOS-palveluiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena oli heikkoon itsearvostukseen, kehotyytymättömyyteen ja terveyttä heikentäviin ruokailutottumuksiin liittyvän kierteen katkaiseminen ja siten toimintakyvyn vahvistaminen ja syömiskäyttäytymisen häiriöiden ennaltaehkäisy. Hankkeessa kehitettiin kehonkuvan vahvistamiseen ja syömiseen liittyviä työtapoja nuorten palveluihin. 

Erityisenä kohderyhmänä hankkeessa olivat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Hankkeen lähtökohtana oli Helsingin Diakonissalaitoksen VAMOS-palveluissa havaittu tutkimustulos*: nuorten omaan hyvinvointikokemukseen vaikutti perinteisiä tekijöitä (tulot, koulutus, asuminen..) enemmän se, miten he suhtautuvat omaan kehoonsa. Tyytymättömyyden omaan kehoon havaittiin olevan nuorilla yleistä.

Alla olevalla videolla KEHUVA-hankkeen hankekoordinaattorina toiminut Sanna Talvia ja hanketta vetänyt Leila Karhunen keskustelevat KEHUVA-hankkeesta ja mistä hanke sai alkunsa.

Täydentävät menetelmät

KEHUVA-hankkeessa kehitettyä työotetta täydennettiin muilla menetelmillä. Näitä olivat esim. alla esitetyt Voimauttava valokuva, SomeBody ja Sapere.

Voimauttavan valokuvan menetelmä® on sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa valokuvaa käytetään voimaantumisprosessin aikaansaajana. Menetelmä on kehitetty lastensuojelutyön piirissä, mutta se on levinnyt käyttöön sosiaali-, terveys-ja kasvatusaloilla. Menetelmän tavoitteena on arvokkuuden kokemuksen vahvistaminen. Menetelmässä edesautetaan voimaantumista dialogisella työskentelyotteella sekä luottamuksen ja arvostuksen ilmapiirin rakentamisella. Menetelmää on sovellettu osana useita ravitsemukseen, syömiseen ja kehonkuvan häiriöihin liittyviä projekteja. Lisätietoja voimauttavasta valokuvasta löydät menetelmän kotisivuilta.

SomeBody®-menetelmä on Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetty vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työväline, jota käytetään ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa sosiaali-, terveys -ja kasvatusalan työssä. SomeBody-menetelmässä on yhdistetty kehotietoisuuteen ja tietoisuustaitoihin liittyviä teoreettisia lähtökohtia, psykofyysisenfysioterapian (liikkuminen, hengitys, rentoutus, kehonkuvaharjoitukset) työvälineitä sekä psykososiaalisen sosiaalityön ja dialogisen vuorovaikutuksellisen ohjaustyön työvälineitä.

SomeBody-menetelmän tavoitteena on auttaa yksilöä tunnistamaan, miten tunteet, ajatukset ja esimerkiksi kipu vaikuttavat omaan kehoon, sen liikkeeseen tai liikkumattomuuteen. Menetelmällä halutaan erityisesti auttaa ihmisiä huomioimaan omaa suhdetta kehoonsa sekä oman kehon suhdetta ympärillä oleviin muihin ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Lue lisää SomeBodysta menetelmän kotisivuilta.

SAPERE-menetelmään perustuvassa aistilähtöisessä ruokakasvatuksessa ruoasta opitaan yhdessä aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla ja ihmettelemällä. Pääpaino on aktiivisessa osallistumisessa, omissa aistikokemuksissa ja niiden ilmaisemisessa. Jokaiselle annetaan oikeus henkilökohtaiseen kokemiseen: ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa tehdä ruoasta aistihavaintoja. Jokaisella on myös oikeus olla kokeilematta tai maistamatta. Omia kokemuksia opetellaan sanoittamaan myös muille, samoin kuuntelemaan muiden kokemuksia ja oppimaan niistä. Läsnä on arvostus sekä omaa että toisten kokemuksia kohtaan. Sapere-menetelmään voit tutustua tarkemmin esim. Peda.net-sivustolla tai Ruokakasvatusyhdistys Ruukku Ry:n Makukoulu -aineiston avulla.

* Vamos tekee vaikutuksen – Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL raportti.